Uusi puheenjohtaja: hankintalakiuudistuksella myönteisiä vaikutuksia KuHalle

Artikkeli

Kuntien hankintapalvelut KuHa Oy:n hallitus sai kesäkuussa uuden puheenjohtajan, kun tehtävään astui Vesilahden kunnanjohtaja Mikko Latvala. Varsinainen työskentely alkoi syksyllä kesälomakauden jälkeen, ja työpöydällä on muun muassa hankintalakiuudistukseen valmistautuminen.

Uudessa roolissaan Mikko Latvala kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen KuHan toimitusjohtajan työn tukemisen ja yhtiön toiminnan kehittämisen. Myös hallituksen toiminnan johtaminen on keskeistä.

– KuHan toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti, jotta se pysyy taloudellisesti vakaalla pohjalla. Lisäksi koen, että hallituksen ja erityisesti puheenjohtajan tehtävä on tukea toimitusjohtajaa. On tärkeää, että hänellä on joku, jonka kanssa voi keskustella ajankohtaisista asioista ja yhtiön suunnasta, Latvala toteaa.

KuHan hallitus koostuu sen seitsemän omistajakunnan – Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven – kunnanjohtajista ja eri hallinnonalojen työntekijöistä. Puheenjohtajan kausi kestää kaksi vuotta, ja tehtävä kiertää omistajakuntien kunnanjohtajien keskuudessa.

KuHa on omistajakunnilleen hankinnoissa tärkeä kumppani, joka auttaa sekä kustannusten hallinnassa että hankintojen laadun varmistamisessa.

 KuHan merkitys omistajakunnilleen on suuri. Kunnilla, erityisesti pienemmillä, ei yleensä ole vahvaa omaa hankintaosaamista. Varsinkin laajemmissa kilpailutuksissa tarvitaan asiantuntijoita ja hankintalain tuntemusta, joita KuHa tarjoaa, Latvala kertoo.

Hankintalakiuudistus tuo kustannuksia, mutta myös mahdollisuuksia

KuHan merkitys todennäköisesti kasvaa entisestään tulevaisuudessa, mikäli hankintalakiuudistukseen ehdotettu in house -yhtiöitä koskeva muutos astuu voimaan. Muutoksen myötä kuntien on kilpailutettava hankinnat myös osaomistamistaan yrityksistä, mikäli niillä ei ole vähintään 10 prosentin omistajuutta yrityksestä.

Kuntaliiton tuottaman selvityksen mukaan muutoksesta tulisi kunnille lisäkustannuksia jopa 600 miljoonaa euroa. Erityisesti pienempien kuntien kilpailutusten määrä kasvaisi.

– Pienille kunnille 10 prosentin omistaminen in-house-yhtiöistä ei ole useinkaan mahdollista tai järkevää. Suurilla kaupungeilla tilanne on toinen – ne voivat jatkossakin säilyttää asemansa omistajina. Pienet kunnat joutuvat sen sijaan miettimään uusia ratkaisuja. Tämä voi pahimmillaan johtaa taloudellisiin vaikeuksiin ja jopa kuntaliitoksiin tulevina vuosina, Latvala kertoo.

Kuntaliiton selvitykseen osallistuneet pienet kunnat arvioivat lakiuudistuksen lisäävän kustannuksia keskimäärin 473 euroa/asukas, ja keskisuuret kunnat keskimäärin 41 €/asukas.

Latvalan mukaan on tärkeää, että lakisääteiset toiminnot, kuten jätehuolto, rajattaisiin uudistuksen ulkopuolelle. Muuten hän näkee uudistuksessa mahdollisuuksia erityisesti kustannustehokkuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisessä. Ja KuHalle sillä olisi vain myönteisiä vaikutuksia.

– Strategiapäivässämme keskustelimme muutoksen vaikutuksista KuHaan. Näillä näkymin kuntien on tulevaisuudessa kilpailutettava enemmän palveluita, mikä tarkoittaa lisääntyvää tarvetta KuHan hankintaosaamiselle, Latvala sanoo.