Tarjousten hylkääminen kilpailutuksessa on usein hieman jännä ja epämiellyttäväkin tehtävä. Myös vastapuoli voi asiaan reagoida – kukapa sitä haluaisi saada selvät rukkaset, kun on kaupat halunnut saada aikaiseksi.

Tarjouspyynnön vastainen tarjous

Arkisin syy hylkäämiselle löytyy tarjouspyynnön vaatimuksiin vastaamattomasta tarjouksesta. Hankintalain määrittelemän tasapuolisen kohtelun toteutuminen on mahdotonta, jos tarjousvertailussa on mukana sekä vaatimukset täyttäviä ja niistä lipsuneita tarjouksia. Pakolliset vaatimukset voi vaikuttaa merkittäväksi vaikkapa hintaan, joten kilpailutuksen lopputulos voi olla paljonkin kiinni vaatimusten täyttämisestä. Eikä pitäisi olla tilaajankaan edun mukaista, että voittajaksi tulisi tarjous, joka ei ole tarjouspyynnön pakolliseksi määriteltyjä ominaisuuksia täytä. Syystähän niitä on pakollisena vaadittu!

EU-hankinnoissa laki on kuitenkin selkeä: ”Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.” Kansallisten hankintojen osalta linja on sama: ”Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta”. Näihin lain kohtiin voi hankintayksikkö nojautua ja hylätä tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen. Jos voidaan selkeästi osoittaa tarjouspyynnön vastaisuus ja samalla tuodaan esille hylkäämiseen suorastaan velvoittava lakipykälä, niin on toivoa, että rukkaset saanut tarjoaja pystyy tilanteen ymmärtämään ja hyväksymään sen, että tällä kertaa ei ollut heidän vuoronsa loistaa.

Pakolliset ja harkinnanvaraiset poissulkuperusteet

Laissa on kuvattu EU-hankintojen tapauksessa muitakin hylkäystilanteita. Esimerkiksi 80 §:n pakolliset poissulkuperusteet ja niistä seuraava hylkäyspakko liittyvät aika synkkiin tarjoajan johtohenkiköillä oleviin rikostuomioihin, kuten järjestäytyneessä rikollisryhmässä toimimiseen tai ihmiskauppaan syyllistymiseen. 81 §:ssä kuvatut harkinnanvaraiset poissulkuperusteet toimivat hieman toisin. Tällöin on hankintayksikön harkintavallassa, halutaanko kyseisiä hylkäysperusteita käyttää vai hyväksytäänkö tarjoaja vertailuun siitä huolimatta, että tarjoajaa rasittaisi jokin laissa luetelluista syistä – kuten konkurssi tai edellisen sopimuksen purkaminen sopimusrikkomusten vuoksi.

Mikäli pakollista tai harkinnanvaraista perustetta aiotaan käyttää, niin täytyy muistaa markkinaoikeuden jo useampaan kertaan käsittelemä asia: ennen hylkäyspäätöstä tulee tarjoajalle antaa mahdollisuus toimittaa vastine, jossa tarjoaja voi pyrkiä esittämään näyttöä korjaavista toimenpiteistä hylkäysuhkaan ja esitettyyn hylkäysperusteeseen liittyen. Jos saatu vastaus ei hankintayksikköä vakuuta, voidaan tarjoaja hylätä. Hyvä on myös huomata, että laissa kuvatut poissulkuperusteet myös vanhenevat – pakolliset poissulkuperusteet viidessä vuodessa ja harkinnanvaraiset kolmessa vuodessa. Näitä vanhempia tuomioita tai tapahtumia ei voida hylkäysperusteena käyttää.

Alhainen hinta

Lisäksi mm. liian alhainen hinta voi olla syynä tarjouksen hylkäämiseen. Hankintayksikkö voi hylätä tarjouksen pyydettyään tarjoajalta selvityksen tarjotusta hinnasta, jos selvitys ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. Hylkääminen on pakollista, jos alhainen hinta johtuu esimerkiksi työehtosopimusten noudattamatta jättämisestä tai ympäristövelvoitteiden laiminlyönnistä.

Sekä poissulkuperusteiden ja alhaisen hinnan tilanteissa on lisäksi huomioitava, että kansallisissa hankinnoissa edellä kuvattuja perusteita voi käyttää vain, jos niistä jo tarjouspyynnössä mainitsee. EU-hankinnoissa ne ovat käytössä automaattisesti. Hylkäämistilanteet herättävät usein kysymyksiä. Henkistä tukea ja käytännön vinkkejä saat KuHasta!

Blogin kirjoittaja:  
Minna Kitusuo, hankinta-asiantuntija